keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Winter Storm Warning!!!

Viimeiset pari viikkoa olemme saaneet nauttia pakkassäistä ja parista kevyestä lumikuurosta. Vihdoin on tuntunut talviselta. Se saa mielen iloiseksi. Talvisäiden myötä olemme saaneet taas hymyillen seurata säävaroituksia.


Tiistaille ennustettiin voimakasta lumimyrskyä itärannikolle ja sen vuoksi koulut päätettiin pitää suljettuna koko päivän. Loppujen lopuksi myrsky kiersi pääkaupunkiseudun ja lunta satoi päivän aikana ehkä viisi senttiä, josta puolet ehti sulaa iltaan mennessa pois. Mutta lapset saivat vapaapäivän koulusta. Sitä ehti tuore presidenttikin kommentoida.

Seuraavan yön aikana suojalumi jäätyi ja jäätävä sade kuorutti kadut ja autot napakalla parin sentin jääkerroksella. Ja taas on koulut kiinni. Tällä kertaa ehkä ihan aiheesta. Itsekin päätin viivyttää töihin lähtöä parilla tunnilla, niin että ainakin parkkipaikka ja lähiseudun pikkutiet ehtivät sulaa. Kesärenkailla en nimittäin halua leikkiä ralliautoilijaa. Mutta kunhan moottoritielle saakka pääsee, niin sitten ei pitäisi olla mitään hätää. Siellä on taas kylvetty satoja kiloja suolaa. Jotain kertonee liukkaustilanteesta se, että aamulenkki piti tehdä kuntosalilla. Voi kun pian pääsisi taas ulos.

perjantai 23. tammikuuta 2009

Obama's Inauguration

Valta on vaihtunut uudella mantereella ja Obama pistanyt tuulemaan heti ensimmaisina paivina. Suomessakin saatiin seurata virkaanastujaisia suorana lahetyksena, joten ei liene tarvetta kirjoitta kommahdyksesta virkavalan vannomisessa ja paahenkiloiden asuvalinnoista sen enempaa. Saa nahda kauanko paikallinen media jaksaa paivan tapahtumia spekuloida, silla pari ensimmiasta paivaa on ollut melkoista rummutusta. Toivottavasti asiauutiset ajavat pian hompan ohi.

Tassa lyhykaisyydessaan oma kokemuksemme paivasta:
Valtimme aamulla ruuhkat ja paleltumisen pyorailemalla DC:n keskustaan Potomac-joen rantareittia pitkin.
Kaduilla oli ruuhkaa, varsinkin poislahtiessa, kun kaikki pari miljoonaa ihmista pyrkivat samanaikaisesti pois National Mallilta. Tunnelma oli kuitenkin iloinen ja eteneminen hiirenaskelin sujui hyvassa hengessa.
Seurasimme virkaanastujaisia noin kilometrin paasta Capitol kukkulalta turvautuen videotauluihin ja kovaaanisiin. Vaikuttavinta oli seurata vieressa seisneiden afrikan-amerikkaisten reaktioita Obaman puheen aikana. Hieno paiva!

maanantai 19. tammikuuta 2009

Hiking in the mountains

Loppuviikosta Marylandiin saapui kylmä rintama ja elohopea painui muutamana päivänä alle -10 asteen. Oli ihana hengittää raikasta pakkasilmaa ja fiilistellä talven tuntua. Lauantaina suuntasimme työporukalla kohti Virginiaa ja Shenandoahin kansallispuistoa ja Appalakkien vuorijonoa. Päivävaellus vuoren huipulle ja jäätyneiden vesiputousten juurelle talviolosuhteissa oli kiva tapa viettää tammikuinen päivä. Ulkoilu näyttävissä maisemissa ja hyvässä seurassa on parasta rentoutumista.


Tiistaina on edessä tärkeä päivä – amerikkalaisille. Barack Obama vannoo virkavalansa DC:n sydämessä Capitol Hillillä. Tapahtuma on herättänyt ennennäkemätöntä kiinnostusta ja viimeisinä viikkoina media ja paikalliset ihmiset eivät ole paljon muusta puhuneet. National Mallille odotetaan kolmesta jopa viiteen miljoonaa ihmistä ja mekin, kun kerran näin lähellä kerran olemme, olemmme aikeissa mennä todistamaan historiallista tilaisuutta. Jos ajatellaan, että koko Suomi pakkaantuu muutaman neliökilometrin alueelle, jonkinasteista suunnittelua on ollut syytä harjoittaa. Suunnitelmissamme on ajaa maanantai-iltana lähemmäs DC:tä, yöpyä kavereiden luona Bethesdassa ja lähteä sitten aamuvarhaisella pyörillä kohti keskustaa. Mukaan paljon lämpimiä vaatteita ja varasuunnitelma, jos tiet ovat täysin jumissa tai kadotamme toisemme väentungoksessa. Joku ottaa suunnittelun vielä vähän vakavammin. Saapa nähdä miten oma suunnitelmamme pitää. Telkkarista tilaisuus kuitenkin pitää vielä uudestaan katsoa.

tiistai 13. tammikuuta 2009

Flying start to a new year

Uusi vuosi on alkanut vahan vaisusti blogipostausten osalta. Kiitos uskollisen lukijan (smk) palautteen, sain taas puhtia kirjoittamiseen.

Viime viikolla osallistuin DC:ssa paikallisen akatemian eli National Academies jarjestamaan asiantuntijaseminaariin toimintakyvyn mittaamisen haasteista vaestotutkimuksissa. Kahden paivan aikana vakuuttava joukko alan tutkijoita kasitteli aihetta USAn ja kansainvalisen tutkimuksen nakokulmasta ja tarpeista. Nykyisessa tyossani toimintakyvyn mittausasiat eivat ole paallimmaisena mielessa, joten kuuntelinkin esityksia enemman kotimaan tyokenttaa ajatellen. Nyt pitaisi viela rauhassa istua koneen aareen ja koota havainnot muistiinpanoiksi muillekin lahetettavaksi.

Viime viikolla oli vilkasta myos puolivalmiiden kasikirjoitusten kanssa kun sain lehdista kommentteja kaksin kappalein. On tama erikoista. Valilla joutuu odottamaan pitkia aikoja kuulematta mitaan lehdista ja sitten kommentit palautuvat kerralla vastattavaksi. No, tama on kuitenkin kivaa puuhaa. Ja ainakin toisen paperin osalta kommentit eivat niin kovin pahoilta vaikuttaneet. Eli nyt vain vastausmoodi paalle.

Sunnuntaina eivat olleet tyoasiat mielessa, kun juhlistimme synttareitani keilaradalla kavereiden kanssa. Ihan nuoruusvuosien pistemaariin en paassyt, mutta valilla isan opettamat kierteet jopa toimivat kuten toivoinkin. Kivaa oli.

Mitas muuta. Viime viikolla juoksuseuramme jarjesti kauden paattajais-/avajaisjuhlan, jossa palkittiin vuoden aikana kunnostautuneita urheilijoita ja toimitsijoita. Iloista oli seurata, miten seurassa huomioidaan ja kunnioitetaan vapaaehtoisten tarkeaa roolia. Arvostus lahteen pienista teoista. Vaikkapa vaan yhteisista tilaisuuksista ja vapaaehtoisten t-paidoista. Lisaksi illan aikana esiteltiin uusi vapaaehtoisten palkitsemis- ja kannustusjarjestelma. Striderseissa eivat varmasti pahastu, jos joku haluaa kokeilla ideaa omassa seurassaan. Meidankin mukana lahti kotiin yksi palkinto, kun valitsivat minut vuoden naisjuoksijaksi. Heh. Taisi olla hyva vuosi olla mukana seuran toiminnassa, kun omat suoritukseni riittivat palkintoon saakka. Yhdessa asiassa minulla on viela opittavaa - nimittain poseeraamisessa palkinnon kanssa. Lieneeko sekin oppiaine koulussa, niin taitavasti ja vikkelaan muut palkitut kaansivat katseen ja palkintolautasen kameraa kohti. Minulla oli lautanen vaarinpain :)

tiistai 30. joulukuuta 2008

The end of 2008

Joululoma on takanapain ja taas on alkanut arkinen aherrus. New Yorkin reissu oli oikein kiva, mutta meni taysin erilaisissa merkeissa kuin ennakoimme. Ensinnakin, naivisti ajattelin, etta kaupunki olisi joulunaikaan rauhallinen ja turisteja ei olisi niin paljoa liikkeella. Ja viela mita. Turistikohteet ja kadut niiden ymparilla pullistelivat eurooppalais- ja asialaisturisteja ja joka paikkaan sai varautua jonottamaan. Mita mahtaakaan meno olla talla viikolla ja Uuden Vuoden aattona? Suositellaan vain hyvahermoisille ja tungoksessa viihtyville. Toiseksi, odotus siita, etta nyt otamme ihan lunkisti, ei myoskaan patenyt. Kaupungissa on vain liikaa mielenkiintoista nahtavaa, ettei paivaan montaa lepohetkea mahtunut. Talla kertaa pysyttelimme enimmakseen Manhattanin Uptownissa ja keskuspuiston ymparistossa. Kiertelimme museoita ja kavimme katsastamassa ostoskatujen joulukoristuksia. Keskustan alennusmyynnit kiersimme suosiolla.


Mutta nyt siis takaisin jo toissa. Viela ennen huomista pitaisi viimeistella vastaus reviewereille liittyen uusimpaan biomarkkeri ja lihasvoima –artikkeliimme ja kirjoittaa itse refereepalaute yhdesta artikkelista. Nama jos saan tehtya, niin uusi vuosi olisi kiva aloittaa uusien projektien kanssa. Ensimmaiset tulokset ”Voiko lihavuus olla terveellista?” –tutkimuskokonaisuudesta alkavat olla koossa ja kassari pitaisi valmistua tammi-helmikuun kuluessa. Tama projekti saa jatkoa tulevaisuudessa, ainakin parin artikkelin verran. Mukavinta siina on, etta teen sita yhdessa parin muun nuoremman tutkijan kanssa. Senioreiden opastaessa taustalla.

Huomenna juhlistamme uuden vuoden vaihtumista neljan mailin juoksukisalla ja jatkoilla juoksukaverin luona.

Onnea ja iloa kaikille uuteen vuoteen 2009!

torstai 25. joulukuuta 2008

Christmas Holiday

Onpa rentoa. Niinhän jouluna kuuluukin olla. Tosin joulufiilikseen piti virittäytyä tänä vuonna pikavauhdilla. 24. päivä oli minulla vielä 'normaali' työpäivä, mutta pidimme kiinni traditioista ja söimme jouluaterian aattoiltana. Perinteisiä laatikoita ja rosollia emme tehneet, mutta muuten oli suomalaisittain tuttuja kinkkua, kalkkunaa ja lohta pöydässä. Joulun herkku oli kuitenkin muusi ja lihapullat :) Aattoilta sujui pukin paketeista löytyneitä Imagea, Soundia ja Suomen Kuvalehteä lueskellen. Harvinaisen leppoisaa.

Ettei ruhtinaallisen pitkä nelipäiväinen joululoma menisi 'hukkaan', päätimme pakata reput ja suunnata kohti New Yorkia. Bussi lähtee Baltimoresta tunnin kuluttua ja viiden tunnin päästä olemme toivottavasti jo Rockefeller Centerissä luistelemassa. Tai jossain muualla. Joulun kunniaksi tiukat aikataulut ja suunnitelmat saavat unohtua. Siis kohtuuden rajoissa..

perjantai 19. joulukuuta 2008

Back and forth

Aktiivisuustasoni on ollut viimeisen parin viikon aikana sen verran kiivas, etta olen jaanyt tavoitteestani paivittaa blogia vahintaan kerran viikossa. On ollut jouluhassakkaa, asioita Suomen suuntaan ja TOITA.

Luulin jo, etta sain yliotteen hankalaksi osoittautuneista pitkittaisnanalyyseista liittyen lihasvoiman muutoksiin varhaisaikuisuudesta vanhuuteen. Mutta mita viela. Menin vain enemman solmuun. Teoriassa 1950-luvulta asti kaynnissa ollut BLSA
on mita optimaalisin aineisto gerontologille, mutta kaytannossa vastassa on monet haasteet, joihin en pysty juurikaan vaikuttamaan. Mittarit, tutkijat ja potilasaineisto ovat ehtineet moneen kertaan muuttua matkan varrella ja tassa yhtalossa vain kaymassa oleva postdoc lahtee helposti tuuliajolle.

Taytyy tunnustaa, etta viimeiset viikot ovat olleet kaikkein tuskaisempia koko USA-aikana. Huomasin laskevani jaljella olevia kuukausia kotiin paluuseen ja miettia mita kaikkea mukavaa kotona on odottamassa. Onneksi talla viikolla palaveri pomon kanssa aukaisi solmuja ja aloin taas uskoa tutkimuksen valmistumiseen. Ei pida kuulemma yrittaa liian vaikeaa. Toisaalta pitaa uskaltaa kokeilla uutta ja erilaista. Hmmm.. Samalla sain myos arvion kuluneen vuoden tyoskentelystani. Oikein hyvin on kuulemma mennyt. Se ilahdutti, kun kuulin sen pomon suusta.

Joulu on jo ihan pian. Naapurissakin ovat ajantasalla sesongista.


Hyvaa ja rentouttavaa Joulua itse kullekin!