Happy Thanksgiving!

Taalla vietetaan tanaan kiitospaivaa, joka virallisesti korkkaa syksyn juhlakauden avatuksi. Toiset juhlivat Kiitospaivaa uskonnollisista syista ja toiset sadonkorjuukauden paattymisen kunniaksi. Tarkeinta on juhliminen koko perheen voimin. Sivusta seuraten edellispaivien hulina muistuttaa meidan joulunalusaikaamme. Kaupasta ostetaan ruokaa ja muuta rekvisiittaa karrykaupalla ja Kiitospaivan aatto vietetaan liikenneruuhkassa ajettaessa kohti sukulaisia.

Itse tulin toihin (ansaitsemaan extra-vapaapaivaa joululomaan), vaikka paiva kansallinen vapaapaiva onkin. Meille kyseinen paiva ei aiheuta viela minkaanlaisia varinoita. Kalkkunaakaan emme ostaneet silla pienin (5 kg), jonka kaupasta loysimme, olisi riittanyt kattamaan parin viikon proteiinin saantitarpeen. Tyopaikalla on ihan autiota, niin kuin oli aamuliikenteessakin. Taitaa olla niita harvoja paivia vuodessa, jolloin takalainen halina hiljenee ja vaki rauhoittuu. Ihan ilman Kiitospaivan kokemuksia emme mekaan jaa, silla taalla sairaalassa jarjestetaan iltapaivalla Thanksgiving Dinner. Menemme sinne tutustumaan paivan teemaruokiin.

On muuten lamminta. Melkein +20 astetta. Tuntui oudolta lahtea aamulenkille t-paidassa, kun tassa valilla on joutunut jo kayttamaan pipoa ja sormikkaita. Nopeat saanvaihtelut ovat taalla yleisia. Aamulla lahdet kaatosateessa toihin, ja illalla palaat kotiin mita kauniimmassa saassa. Seuraavana paivana taas jotain muuta. Sen vuoksi taalla saa tuntuu olevan viela isompi puheenaihe kuin Suomessa. Televisiossakin on useita pelkille saatiedotuksille omistettua kanavaa. Siina vertailussa Visa ja Mette jaavat kylla toiseksi.