Kommenteista kiitos

Sain tänään esitarkastajien kommentit. Johan niitä ehdin odottaakin. Olen ihan ihmeissäni ja innoissani. Palaute oli varsin positiivista ja vähän hehkutustakin. Pienen kritiikin poikasen hollantilainen esitarkastaja sentään esitti, ihan aiheesta, mutta ei edellyttänyt mitään muutoksia käsikirjoitukseen. Mitä ihmettä? Tässäkö tämä sitten oli. Nyt vain kuulemma ulkoasu kuntoon ja sitten kirjapainoon. Sopii minulle. Kiitos ja hei.

Viimeinen juttu uunista ulos

Eilen sain iloisia uutisia JAGS-lehdestä. Neljäs artikkelini on hyväksytty julkaistavaksi heidän lehdessään. Jee! Tämä on yksi niitä gerontologisen tutkimuksen kärkilehtiä ja joskus alussa haaveilin, että jos joskus sinne jutun saisi läpi. No nyt se on totta. Ei huono fiilis. Mikä parasta, kaikki osatyöt on nyt virallisesti arvioitu ja hyväksytty lehtiin, eikä niiden hyvyyttä tarvitse enää mielessään pohtia. Vielä täytyy tietysti odottaa ja jännittää esitarkastajien kommentteja. Ohjaajalta sain vähän etukäteistietoa, ettei ainakaan toiselta esitarkastajalta ole odotettavissa pahoja kommentteja. Hollantilaisen kommentteja sen sijaan vähän jännitän. Hän on sentään aihealueen todellinen asiantuntija. Parin päivän päästä se sitten nähdään, paljonko hommaa yhteenvedossa vielä on. Voimia olen ainakin kerännyt loppurutistukseen.

Tässä välissä täytyy kiittää ohjaajiani. Mahtavia ihmisiä ja hyviä opettajia. Vaikka aikataulu on kiristynyt kiristymistään, he ovat uhranneet vapaa-aikaansa tekstieni lukemiseen ja kommentointiin. En varmasti olisi näin pitkällä, näin nopeasti, ilman heidän tukeaan.

Kodinvuokrausasiat etenevät pikku hiljaa. Olen tehnyt jo "mainoksen" asunnostamme ja pikapuolin alamme levittää sitä eri kanavien kautta. Aluksi työ- ja urheilupiireihin ja myöhemmin vähän laajemmalle. Ainakin itse uskon, että siihen vuokralainen löytyy. Itseasiassa meillä oli eilen pyöräkellarissa renkaidenvaihtotalkoiden ohessa mielenkiintoinen keskustelu ykköskerroksen naapureiden kanssa. Heillä näyttäisi olevan hieman kiinnostusta muuttaa isompaan asuntoon eikä muuttomatkakaan olisi pituudella pilattu. Vain viisi kerrosta. Saa nähdä, kehkeytyykö siitä mitään. Ainakin molempien renkaat tuli vaihdettua.

Viikonlopun puhdetöitä

Ellei perjantain häitä lasketa lukuun, tämä viikonloppu sujui pitkästä aikaa kotosalla. Viime viikot ovatkin olleet melkoista matalalentoa joko työn tai harrastusten parissa. P:n ollessa maastokisoissa Imatralla, minulla oli hyvää aikaa tehdä alustavaa inventaariota vaatteista ja muista tavaroistamme. Mistä tavaroista raaskin luopua, mitkä voisi pakata ja jemmata varastoon matkan ajaksi ja mitä mahdollisesti ottaisin mukaan reissuun. Mukaan lähtee pääasiassa vaatteita ja elektroniikkaa - kaikki muu tärkeä tallennetaan kannettavaan tai muistitikuille. Helppoa, sanon ainakin vielä. Joka tapauksessa, vein jo nyt monta paperikassillista vaatteita kellariin odottamaan kesää. Silloin menemme siskon kanssa kesätorille myymään tavaroita. Nostalgiaa luvassa. Olimme siellä myymässä tavaroitamme viimeksi ehkä 15 vuotta sitten. Huuto.net sai myös oman osansa kaappien löydöistä.

Viikonloppuun sisältyi myös vähän actionia. Kylppärin viemäri päätti tukkeutua kesken pyykinpesun. No, selvisi sekin, että koneemme kuluttaa noin 40 litraa vettä perusohjelmassa. Tuntuu suurelta määrältä, vaikka muistan jostain lukeneeni, että vielä 80-luvulla koneet kuluttivat yli 100 litraa / pesu. Vaikka kehitystä onkin tapahtunut, on se ympäristö siltikin kovilla. Mielenkiinnolla ja vähän kauhulla odotan, miten jenkeissä huolehditaan (tai ei huolehdita) ympäristöasioista. Jätteiden lajittelusta ja pyörällä kulkemisesta voi ehkä vain haaveilla. Saapa nähdä, mikä tilanne on Baltimoressa.

Asia ylitse muiden tässä päivässä oli kuitenkin havahtuminen siihen, että entisessä kodissamme majaileva vuokralainen kasvattaa hamppua omalla ikkunalaudallaan. Voitteko kuvitella. Siinä se nautintokasvi kasvaa sojotti punaisessa ämpärissä, auringonpaisteessa, kakkoskerroksen ikkunassa, kaiken kansan nähtävillä. Seuraumuksista ei vielä tiedä, mutta ei se ainakaan kovin hyvältä 18-vuotiaan kollin näkökulmasta vaikuta. Meille tämä tarkoittanee uuden vuokralaisen löytämistä. Ei siitä enempää tällä kerralla. Illalla täytyy vielä katsoa Forrest Gumpista kohtaus, jossa Forrest ja Jenny tapaavat Reflector Poolilla Washington DC:n sydämessä. Paikka on vielä maaliskuun visiitiltä hyvin muistissa, joten on kiva nähdä mitä muuta tuttua kohtauksessa näkyy.

Talkoot

Eilen taloyhtiössämme oli pihatalkoot. Osallistuin pesemällä ja kuuraamalla tuuletusparvekkeita. Yhdessä tekeminen on mukavaa ja talossa asuu paljon kivoja ihmisiä. Henki vain ei kulje, kun pari hyenaa yrittää pitää kaiken kontrollissaan. "Minä olen asunut tässä talossa 35 vuotta..." Onneksi olkoon vain sinulle. Maailma on kuitenkin vähän muuttunut niistä vuosista.

Tänään ja huomenna on vuorossa viimeinen starttikurssi. Pitopaikka on mitä mainioin. Urheilukenttä ja -seura, jossa aloitin oman "yleisurheilu-urani" 4-vuotiaana. Avauskalvokin on valittu sen mukaan. Pieni tyttö Snoopy-haalareissaan ja iso kuula olkapäällä. Ja joku vielä kysyy, mistä se sinnikkyys on peräisin.

Alku

Tästä se lähtee. Raportointi fiiliksistä ennen muuttoa, muuton temmellyksessä ja elämästä sen jälkeen. Määränpäänä on Baltimore, Marylandissa USAn itärannikolla. Vasta viimeisen parin viikon aikana olen antanut muuttoajatuksille tilaa mielessäni, vaikka asia on ollut tiedossa jo toista kuukautta. Lähetettyäni väikkärin esitarkastukseen energiaa on vapautunut asioiden järjestelyyn ja tulevaisuuden pohdintaan. Olo on yllättävän rauhallinen. Paljon rauhallisempi kuin P:lla. Muuttoon on vielä niin paljon aikaa, eikä ajankohtakaan ole kiveen hakattu, ettei monia asioita vielä edes pysty järjestelemään. Olemme sentään saaneet työlistan kuntoon, exceliin tietysti, josta hommien etenemistä voi seurata. Monta asiaa on jo kunnossa ja vielä useampia vireillä. Oman asunnon kohtalo on niistä ehkä se tärkein. Toivottavasti löydämme hyvän vuokralaisen.