Tänään oli postilokeroon tullut suomalaissydäntä lämmittävä kirje. Kirje, joka oli varustettu Leijonavaakunalla. Kutsu Itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Ei nyt sentään Helsinkiin Tarjaa kättelemään, mutta sentään USA:n Suomen suurlähetystöön. Tiedä sitten millaiset juhlat on tiedossa, mutta tämän lähemmäksi "Linnan juhlia" emme varmaankaan koskaan tule pääsemään. Kutsussa ei ollut varsinaista iltapukuvaatimusta, joten ehkä en tällä kertaa lähde iltapukua teettämään :) Ai mitenkä saimme nimemme kutsuvieraiden listaan? Ihan vain ilmoittautumalla oikeaan aikaan oikealle henkilölle.
Päivä on muutenkin ollut varsin mainio. P sai Suomesta kivoja uutisia. Lisäksi aamulla kävimme paikallisessa Kelan toimistossa anomassa sosiaaliturvatunnusta. Ennakko-odotuksiin nähden käynti sujui hyvinkin jouhevasti. Pääsimme tiskille alle tunnin jonotuksella ja saimme molempien asiat kerralla kuntoon. Töissä pääsin vihdoinkin tutustumaan uuteen tutkimusaineistoon. Aloitan italialaisista vanhuksista. Vähänkö olen innoissani.
Nyt vielä jakson Serranon perhettä nettitelkusta ja sitten nukkumaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti