Koskaan ei ole niin hyva, etteiko olisi varaa vahan parantaa. Tata ohjenuoraa yrittaa pomoni toteuttaa joka yhteydessa. Loppuviikosta
Amerikan Geriatrics Society jarjestaa fatigue-seminaarin, jossa pomolla on kaksi esitysta. Esityksia on valmisteltu huolella monta tyopaivaa ja -iltaa, viikonloppuna tuli kuulemma luettua noin 100 artikkelia aiheeseen perehtymiseksi. Sitten on viela loppusilaus eli esitelman pitaminen. Oikean itseluottamuksen loytamiseksi ja sujuvuuden varmistamiseksi han halusi vetaa kenraaliharjoitukset. Parin tunnin valein han piti 30 min esitelmat ja pyysi kriittisia komemmentteja. Samaa tyoskentelymallia olemme muutenkin hyodyntaneet. Jokainen tutkija vuorostaan pitaa esitelman omasta tutkimuksestaan ja toisilla on vapaa sana arvioida esitysta, tyylia, kielta ja jopa ulkoasua. Huomenna menen katsomaan, miten pomon esitelmat tositilanteessa sujuvat. Hyvin tietysti.
En malta olla mainitsematta. Viikonloppuna koittaa yksi taalla olon huippuhetkista, kun saan siskon kylaan. Kymmenen kuukautta olen yrittanyt kuvin ja sanoin selittaa milta taalla nayttaa ja tuntuu elaa, nyt saan mahdollisuuden jakaa arkipaivat livena. Turvallista lentoa Siru ja Aleksi! Syysvaatteet voi jattaa kotiin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti