Summer for everyone, holiday for only some

Marylandin kesa on ollut tahan mennessa lampotiloiltaan varsin miellyttava. Paivasta toiseen +25–30 astetta. Pitkahihaista ei ole tarvittu ei aamulla eika illalla moneen viikkoon. Mutta elokuun lahestyessa saa kiristaa otettaan ja alkavat pohjoismaalaiselle ”raastoviikot”. Lampotila on paivittain yli 30 astetta ja ilmankosteudessakaan ei pihistella. Usalaiset liikuntafysiologit kayttavat lampokuormaa kuvatessaan nyrkkisaantona yhtaloa, jossa lampotila farenheiteina ilmaistuna ja kosteusprosentti lasketaan yhteen ja jos summa ylittaa 150, olosuhteet vaikuttavat reilusti fyysiseen suorituskykyyn. Eika silloin ole tavallisen ihmisenkaan hyva olla, ellei istu ilmastoidussa toimistossa tai autossa. Esimerkiksi tana aamuna klo 6, maaginen luku ylittyi, lampotilan ollessa 28C (83F) ja kosteusprosentti 72%. Nyt kello 6 illalla vastaavat luvut ovat 90F (32C) ja 62%. Ja tama on vasta alkua tulevalle...

Jain tassa juuri kiinni ajattelemattomuudesta. Mietin aaneen, mahtaako tutkimusyksikkomme autioitua elokuun viikkoina, kun vaki on lomalla. Niinpa niin, aika harva pystyy pitamaan "oikeaa lomaa". Pari paivaa on lahempana todellisuutta kuin pari viikkoa. Olkaa lomalaiset onnellisia Suomessa ja nauttikaa Suomen suvesta!

Lost in my thoughts

On perjantai. Onneksi. Harvoin on ollut nain raskasta viikkoa. Sata keskeneraista asiaa hoidettavana, takkuilevat analyysit ja iso vasy. Post doc -kautta on jaljella melko tarkalleen nelja kuukautta, joka tuntuu joko liian lyhyelta tai liian pitkalta ajalta – riippuu mista nakokulmasta asiaa milloinkin katsoo.

Jotain positiivistakin. Lihavuusguru Arya Sharma oli bongannut uusimman tutkimuksemme lihavuuden ja alhaisen lihasvoiman aiheuttamista seurauksista ja kommentoi sita blogissaan.

Nyt viikonlopun viettoon. Eikohan ajatukset kirkastu jo huomenna mustikoita poimiessa ja pyoralenkilla.

Travelling is nice, but it is good to be home

Kotona taas Pariisin konferenssireissulta. Matka oli oikein onnistunut ja sain uusia ideoita omiin tutkimuksiin. 16 rinnakkaissessiota pitivät huolen siitä, että joka tunnille oli mielenkiintoista kuultavaa. Oma esitykseni meni hyvin ja lihavuus-aiheinen symposiumimme oli onnistunut. Oli myös mukava treffata suomalaiskollegoita ja tutustua uusiin. Aamulenkillä ja iltaisin ehdin käydä tutustumassa Pariisin nähtävyyksiin. Oli ihana vain kävellä katuja ristiin rastiin ilman että olisi tarvinnut murehtia onko seuraavassa korttelissa turvallista kävellä vai ei. Vaikken ranskaa ymmärräkään, olo tuntui oudon kotoisalta. Ehkä se on sitten sitä eurooppalaisuutta.

Kotimatka ei ollutkaan sitten enää niin mukava. Aamulla heräsin kuumeessa ja inhottavan kurkkukivun kanssa. Lento meni nukkuessa ja murehtiessa josko olen saanut H1N1-tartunnan. Onneksi muita oireita ei ilmaantunut ja sain seuraavana päivänä lääkäriltä antibioottikuurin angiinan. Nyt alkaa kuume ja kurkkukipu hellittää ja juominen ja syöminen onnistuu vähän paremmin.

Happy 4th!

Tyopaikan kaytavilla kuuluu huudot “Happy 4th !“. Paikalliset juhlistavat itsenaisyyspaivaansa lauantaina ja huomenna on valtion tyontekijoilla vapaapaiva, joten vahemmastakin vaki innostuu. Monella kesaloma haamottaa vasta elokuussa, joten pitka viikonloppu tarjoaa hyvan mahdollisuuden avata beach-kauden. Liikennekartoista paatellen Delawareen ja Atlantin rannikolle vievat tiet ovatkin jo ihan punaisena eli jumissa. Bumber-to-Bumber niin kuin taalla tavataan sanoa.

Omalta osaltani ilotulitukset ja muut happeningit jaavat tana vuonna valiin, silla vietan itsenaisyyspaivan lentokoneessa kohti Pariisia ja gerontologian ja geriatrian maailmankonferenssia. Olen viime paivat viimeistellyt esitystani ja laittanut posterin kuntoon. Viela pitaisi treenata esitysta ennen lahtoa.

Huomisenkin ajattelin ottaa tyonteon kannalta – ainakin osittain. Suomi-visiitin jalkeen on nimittain ollut pienta stressia ja murhetta siita, mita toissa odottaa paluun jalkeen. Vahitellen on alettava miettimaan ja hiomaan tulevia tutkimusprojekteja, silla syksylla on edessa ainakin Opetusministerion ja Akatemia haut. Sain hieman mielenrauhaa tuuletettuani ajatuksia takalaisen pomon kanssa. Hanella jos kenella on nakemysta siita mihin suuntaan ikaantymistutkimus on menossa ja mihin kannattaa tulevaisuudessa panostaa. Nyt vain pitaisi osata pistaa paperille omat ajatukset ja alkaa kehittelemaan tutkimussuunnitelmaa. Sita voikin hyvalla omalla tunnolla tehda lomapaivana. Ou jee!