Tiedekunnan "huputustilaisuudessa" jokainen promovoitava esiteltiin erikseen ja esittelyn hoisi vaitoskirjatyon ohjaaja. Sen lisaksi, etta yleisolle kerrottiin vaitostutkimuksen aiheesta ja tuloksista, ohjaajat esittelivat tuoreen tohtorin saavutuksia tyo- ja perhe-elamssa: Montako julkaisua ja kongressiesitelmaa on plakkarissa, samoin kuin apurahojen maara ja nykyisen tyopaikan kuvaus. Lisaksi monen kohdalla muistettiin mainita muut vaitostyon aikana saavutetut "tuotokset" - lasten lukumaara ja talon ostaminen. Melkoista superlatiiviryopytysta oli tarjolla. Ihan hieno, mutta aika paljon rennommalla asenteella lapiviety tilaisuus verrattuna suomalaiseen akatemiseen juhlaan.
Oma promootio haamottaa ensi kevaana. Itse asiassa ajankohta on ollut viime aikoina mielessa, silla elokuun Suomi-visiitin paluulennon ostamisen yhteydessa pitaa jo tietaa milloin on seuraavan kerran tulossa kaymaan kotimaassa. Viela ei ole lentolippuja olemassa, mutta tohtorinhattu on jo hankittuna :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti